Virtuaaliset 3d-sovellukset yritysten myynnin välineenä
Aki Vänskä
Pulmatilanteissa hän on oikea henkilö keneltä pyytää neuvoa.
Latest posts by Aki Vänskä (see all)
- Myyntityön digitalisointi osa 1/3 - kesäkuu 15, 2018
- Insinöörin vitinä tappaa järkiperäisen tuoteviestinnän ja loppuasiakkaan osallistamisen - maaliskuu 2, 2018
- Miksi VR-lasit eivät toimi kuluttajalähtöisessä markkinoinnissa, 5 pääsyytä - joulukuu 8, 2017
Ihmisiä kiinnostaa virtuaalisuus ja se onkin ollut luonnollinen osa ihmiskuntaa jo historian alkuhämärästä lähtien. Jo kauan ennen tietokoneita ihmiset käyttivät mielikuvitustaan ja maalasivat sielunmaisemiaan joko punaisella okralla kotiluolan seinään tai öljyväreillä kangastauluun ja yrittivät näin luoda oman aikansa virtuaalitodellisuuksia. Nykyään ihmisten kaipuu virtuaalisuuteen ilmenee esimerkiksi tieteiselokuvien ihmeellisten maailmojen kautta, mutta tablettien ja älypuhelinten yleistymisen ansiosta virtuaalitodellisuus on vihdoin mahdollista tuoda astetta pidemmälle ja myös tavallisen ihmisen arkielämään. Miltä kuulostaisi, jos uuteen asuntoon pääsisi seikkailemaan ja valitsemaan kalusteita etukäteen tabletin ruudulta? Tai miltä näyttäsi jos muropaketista ilmestyisi elävä maskotti silmien eteen? Tästä on kyse ja kaikki on tehtävissä nykyteknologialla – tai ainakin olisi, jos yritykset ymmärtäisivät tarttua tilaisuuteen.
Voi vain ihmetellä sitä hitautta, jolla yritykset uskaltavat päästää irti perinteisistä viestinnän keinoista ja siirtyä hyödyntämään virtuaaliteknologian tarjoamia etuja sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässään. Tarvittava teknologia on jo olemassa ja sen käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Interaktiivisten 3D-sovellusten etu on siinä, että niillä voidaan tuoda mainostettava tuote asiakkaan eteen tavalla, joka hivelee juuri sitä esihistoriallista vaistoa, joka on saanut ihmisen haaveilemaan virtuaalimaailmoista kautta aikojen. Myös mobiilisovellusten suosion raju kasvu on hyvä todiste siitä, että aika on kypsä virtuaaliteknologialle.
Tekniikka ja talous -lehden mukaan mobiilidatan käyttö on kovassa kasvussa. Viime vuonna mobiilidata kasvoi huikeat 60% ja neljässä vuodessa se on peräti viisinkertaistunut. Mobiilisovellukset ovat tulleet jäädäkseen ja tämä on helppo huomata todeksi myös käytännössä. Kun pariskunnat tulevat työpäivän jälkeen kotiin, kuuluu jostain vaimea ”Moi” minkä jälkeen siirrytäänkin mukavasti jääkaapin kautta sohvalle räpläämään älypuhelinta tai tablettia. Televisiossa pyörii Pikku kakkonen, mikä osaltaan mahdollistaa pienen hetken mobiililaitteiden selaamiselle. Mobiilimaalima on kiistämättä tärkeä osa nykyaikaista elämää, sillä se on mukana kaikkialla.
Tästä syystä onkin korkea aika herätä ihmettelemään markkinoinnin jälkeen jäämistä nykyajan todellisuudesta. Maailmantalouden polkiessa paikoillaan tarvitaan entistä kipeämmin uusia ratkaisuja, jotta voi erottua kilpailijoista. Tästä huolimatta yritykset ovat jumittuneet kuin noiduttuina vuosikymmenten taakse ja tuovat internetissä edelleen mainoksensa suuren yleisön eteen bannereina, eli käytännössä printteinä. Päivälehtien internet-sivut pursuavat vilkkuvia valoja ja värikkäitä mainostekstejä, jotka kehottavat kävijää klikkaamaan. Mutta minkä takia? Voi vain kysyä, onko tällainen mainonta järkevää? Tuskin kukaan nauttii bannereiden klikkaamisesta ja sitä mainosvideotakin katsotaan tasan tarkkaan se pakollinen viisi sekuntia, kunnes päästään katsomaan se kissavideo.
Suurin osa mainostamisesta valuu hukkaan, kun ihmiset keksivät jatkuvasti uusia keinoja pakkosyötetyn informaation välttämiseksi. Lisäksi mainontaa ei kohdenneta tarpeeksi hyvin, joten sen tehoa on hankalaa, ellei mahdotonta mitata. Mainoksessa pyörivä kalanmaksaöljy alkaa kiinnostaa ihmistä vasta siinä vaiheessa, kun lääkäri on todennut, että veren omega-3 -arvot ovat aivan päälaellaan. Tässä vaiheessa asiakas ei kuitenkaan ole enää kiinnostunut kissavideon mainoksessa pyörineen firman nimen muistelusta, vaan helpompaa on avata Google ja löytää tarvittava tuote sieltä.
Tehottomalle viestinnälle on olemassa kuitenkin vaihtoehto: henkilökohtaisesti koettava kolmiulotteinen virtuaalimalli tuotteesta, palvelusta tai prosessista. Suurin ero perinteiseen mediaan syntyy tasolla, jolla ihmistä puhutellaan. Virtuaaliteknologia pureutuu ihmiseen henkilökohtaisesti, kun perinteinen media toimii kollektiivisemmin ja jää etäiseksi. On täysin erilaista olla katsomassa jääkiekko-ottelua tai live-konserttia paikan päällä areenalla kuin katsoa sitä televisiosta. Vastaavasti tuotteen kokeminen omilla käsillään on täysin erilainen kokemus kuin mainosvideon katsominen.
Nykyteknologian avulla voidaan antaa asiakkaalle henkilökohtainen kokemus tuotteesta, jota hänellä ei vielä ole. Hän voi päästä kokemaan uuden asuntonsa etukäteen, ajamaan tulevaa venettään tai valitsemaan uudet kaapit keittiöönsä kotisohvaltaan virtuaalisovelluksen avulla. Myös hänen valintojaan voidaan seurata ja mitata tarkemmin. Asiakas voi lähettää suunnitelmansa suoraan jälleenmyyjälle tai tehdä tilauksen välittömästi oman suunnitelmansa mukaan.
Jos tarjolla on useita samaa palvelua tai tuotetta tarjoavia yrityksiä, minkä niistä asiakas mieluummin valitsee? Valitseeko hän yrityksen, jolla on passiiviset nettisivut, vai yrityksen, jonka tuotetta pääsee jo etukäteen maistelemaan interaktiivisella sovelluksella samaan hintaan? Vastauksen ei pitäisi tuottaa kenellekään ongelmia. On selvää, että virtuaalitodellisuus on houkuttelevampi vaihtoehto.
Otetaanpa lopuksi vielä hieman vertailua bannerimainonnan ja virtuaalisovellusten välillä.
Vertailua bannerimainonnan ja virtuaalisovellusten välillä
